Tavarahävikki - suurin ympäristöongelma, josta puhutaan harvoin

Kuluttamiseen täytyy alkaa suhtautua vakavasti – 31.3.2022 oli suomalaisten ylikulutuspäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että käytimme koko vuoden resurssit kolmessa kuukaudessa. Global Footprint Network Suomi laskee tämän päivämäärän ekologisen jalanjäljen perusteella vuosittain. Haluamme tuoda esiin, kuinka vakava asia tavarahävikki on, jotta ymmärrämme paremmin suomalaisten kulutuskäyttäytymistä ja tätä myötä pystymme kehittämään toimintatapoja. Ehdotamme kolmea keinoa, joiden avulla voidaan luoda kestävämpää kulutuskäyttäytymistä.

Kasvava kuluttaminen on meidän aikamme yksi suurimmista haasteista. FN:s globaaliin tavoitteiden saavuttamiseksi joudumme panostamaan paljon sekä kestävään kuluttamiseen ja tuottamiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomi on yksi eniten maapalloa ympäristöä kuormittavien maiden listalla. Vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennetty Suomessa 1990 luvulta saakka, olemme samaan aikaan kasvattaneet niiden maiden päästöjä, joissa valmistetaan hyödykkeitä meille. Suurin osa kulutukseen liittyvien torjunta-aineiden ja vaarallisten kemiallisten tuotteiden päästöistä tapahtuu Suomen ulkopuolella.

Me, jotka työskentelemme uusien kulutustapojen ja kestävän kehityksen puolesta, olemme listanneet tarvittavat muutokset, jotta pystymme muuttamaan kuluttajakäyttäytymistä. Erityisesti suurimpina vuoden kuluttamispäivänä, kuten Black Fridayna tai jouluna, ovat kestävän kehityksen kysymykset entistä tärkeämpiä.

Tuotteiden valmistamisen vähentämisessä on paljon ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi kestävämpien tuotteiden lisääntyminen, olemassa olevien tuotteiden korjaaminen ja kunnostaminen uudelleenkäyttöön, tuotteiden ostaminen käytettynä tai lainaaminen muilta ostamisen sijaan voivat olla keinoja vähentää uusien tuotteiden valmistamista.

Kulutuksen haasteena on se, että ei ole kyse vain yhdestä ongelmasta, vaan useista:

● Tavaroilla on usein liian lyhyt elämänkaari, vaikka meillä olisi mahdollisuus korjata olemassa olevia tavaroita.

● Matala käyttöaste – useimmat tavaroista, joita ostamme, ovat käyttämättöminä 99% ajasta elinkaarensa aikana, ja tämän jälkeen ne heitetään pois.

● Vähäinen uudelleenkäyttö – useat tavarat ja materiaalit, joita pystymme kierrättämään heitetään pois. Tavarahävikki tarkoittaa tavaroiden liian vähäistä käyttöastetta tuottamiseen nähden. Haluamme tuoda esille tavarahävikin ongelmia ja korostaa uusia keinoja kuluttaa kuormittamatta ympäristöä. Ehdotamme kolmea keinoa, joiden avulla voi vähentää tavarahävikkiä:

Parannetaan tuoteselosteita ja jäljitettävyyttä uudelleenkäytön ja jakamisen edistämiseksi

Jokaisen tuotteen ​”näkymättömällä jätteellä ​”​ on suuri vaikutus ympäristöön. Tämä tekee meille kuluttajille vaikeaksi tehdä aktiivisesti oikeita ostopäätöksiä. Esimerkiksi puhelin painaa vähemmän kuin 200 grammaa, mutta sen tuottaminen koostuu 86 kilosta jätteestä. Kannettava tietokone taas koostuu yli 1,2 tonnista jätteestä. Tällä ‘’näkymättömällä jätteellä’’ on suuri vaikutus ympäristöön.

Meidän kuluttajien pitäisi saada lisää tietoa tuotteiden vaikutuksesta ympäristöön ja sitä kautta motivaatiota vähentää tavarahävikkiä. Tarvitsemme parempaa läpinäkyvyyttä tuotantokustannusten suhteen hiilidioksidiekvivalentteina, öljyn ja veden jätemäärien muodossa. Ruoissa ja vaatteissa tulisi tuoda esille tuoteselosteen ja tuotantomaan lisäksi tuotteen vaikutus ympäristöön. Tuotteiden tarkka sisältö tulisi olla näkyvillä. Kun tieto ja laki menevät eteenpäin tämän suhteen, tavaroiden myyntiä tullaan rajoittamaan.

Tavaroita täytyy käyttää enemmän ja niitä tulisi korjata

Tavaroiden korjaamiseen ja elinkaaren lisäämiselle täytyy olla selkeä linjaus. Ekosuunnitteludirektiivi, joka koskee tällä hetkellä esimerkiksi astianpesu-, ja pyykkikoneita on muuttanut vaatimuksiaan. Ennen ne sisälsivät pelkästään energiankulutuksesta sisältämää tietoa ja nykyään myös elinkaaresta, korjaamisesta ja vaarallisista aineista. Tällaista lainsäädäntöä kaipaamme myös muille tuotteille.

Alennetut arvonlisäverot pienien tuotteiden korjaamisesta ja pyöristä on mahdollistanut niiden elinkaaren pidentymistä, mutta tarvitaan lisää toimenpiteitä, jotta se olisi yhtä helppoa tai helpompaa käyttää olemassa olevia tavaroita, kuin ostaa uutta. Useimmat tuotteet kehitetään lyhyillä elinkaarella, jotta myyntejä saadaan lisättyä. Jos tuottajia vaadittaisiin merkitsemään tuotteita sen elinkaaren tai sen uudelleen käyttämisen mukaisesti, olisivat näillä tuotteilla suuri suosio kuluttajien kesken, sillä pidempi kestävyys ja taloudellinen näkökulma on kuluttajille tärkeää. Tuotteita tulisi valmistaa niin, että niitä pystytään korjaamaan helposti ja kätevästi. Ne pitäisi suunnitella myös sillä tavalla, että materiaalit voi erottaa toisistaan, jotta olisi helppoa uudelleenkäyttää tai kierrättää.

Annetaan jakamiselle mahdollisuus kasvaa

Vajaakäyttöisten ajoneuvojen, tilojen ja tavaroiden vähäinen käyttö on yhdistettävä palapeli kohti kestävämpää kulutusta. Auton yhteiskäytöllä pystymme korvaamaan 4-13 autoa riippuen siitä, kuinka moni luopuu autosta tai jättää kokonaan ostamatta auton. Toinen hyvä esimerkki vähäisestä käytöstä on porakone, jota käytetään yhteensä n. 18 minuuttia koko elinkaaren aikana ja jonka tuottaminen jättää 51 kiloa jätettä jälkeensä.

Hallituksen ja viranomaisten on luotava oikeanlaiset olosuhteet tavarahävikin vähentämiseksi. Yksi toimenpide olisi mahdollistaa yksityishenkilöiden tienaaminen 5000 euroon asti vuodessa verovapaasti vuokraamalla omia tavaroitaan - tällä olisi positiivinen vaikutus taloudellisen hyödyn lisäksi myös ympäristöön.

Kehotamme hallitusta ottamaan tavarahävikin puheeksi, ja priorisoimaan näitä kolmea yllä mainittua tapaa vähentää hävikkiä. Tämän lisäksi haluamme näiden avulla parantaa lainsäädäntöä hyvän kulutuksen mukaisesti.

Oona Hosia - Hygglo

Kimi Siefen - Lainappi

Konsta Lehikoinen - Bloxcar