Jakamistalouskeskustelu täytti pikkuparlamentin auditorion
Anna Kontula avasi tulevaisuusvaliokunnan jakamistaloutta käsittelevän avoimen kuulemistilaisuuden.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti 2.3.2015 kuulemistilaisuuden jakamistaloudesta. Tilaisuuteen osallistui noin 50 kansanedustajaa ja asiantuntijaa. Keskustelijoiden konsensus oli varsin selvä: jakamistalous tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisella tavalla tulevina vuosina, ja nyt poliittisten päättäjien on tärkeää hahmottaa, miten varmistetaan se, että yhteiskunnan rakenteet pysyvät mukana kehityksessä. Tässä postauksessa käydään läpi tilaisuuden keskeinen sisältö. Tilaisuus tallennettiin videolle, jonka voit katsoa tästä.
Verotus, työntekijästatus, sosiaaliturva, vakuutukset
Kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jakamistalous-hanketyöryhmän puheenjohtaja Anna Kontula totesi avauspuheenvuorossaan, että käsillä on kaksi suurta murrosta: yhtäällä pirstoutuva työelämä ja toisaalla digitalisaatio. Hän näki jakamistalouden kattoterminä, joka tietyistä puutteistaan huolimatta sopii tässä vaiheessa kattamaan tiettyä ilmiöjoukkoa. Dosentti Mats Nylund tarkensi määrittelyä ja totesi, että tutkijat alkavat olla kohtuullisen yksimielisiä jakamistalouden kolmesta ydinkomponentista.
Alikäytössä olevien resurssien hyödyntäminen
Yksittäiset kuluttajat palveluiden tuottajina (vertaistalous)
Teknologiset alustat toiminnan fasilitoijina.
Kontula totesi, että yhteiskunnan kannalta jakamistalous tuo haasteita ainakin neljällä osa-alueella.
Verotus (harmaa talous, aikapankkitoiminnan verotus, ylikansallisten alustojen veronkierto)
Työntekijästatus (jakamistaloudessa ihminen ei mene perinteisiin “yrittäjä” tai “työntekijä” -määrittelyihin.
Sosiaaliturva (miten hallita tilannetta, jossa ihmisten tulovirta muodostuu pienistä puroista)
Vakuutukset
Kontula ilmaisi huolensa siitä, että suomalaiset poliitikot reagoivat maailman muuttumiseen usein jälkijunassa muihin maihin verrattuna. Hän toivoi, että Suomi voisi tällä kertaa olla etulinjassa.
Alustoille velvollisuus ilmoittaa käyttäjien ansiot?
Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Antti Sinkman kertoi, että VM suhtautuu jakamistalouteen lähtökohtaisesti positiivisesti. “Resurssien käytön tehostaminen on hyvä asia kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta.”
Verotuksen näkökulmasta Sinkman näki jakamistaloudessa kahdenlaisia haasteita. Toisena on verotuksen neutraalius: miten varmistetaan, että ammattimainen palveluntarjoaja ja yksittäinen palveluita jakamistalouden alustan kautta tarjoava kuluttaja ovat verotuksen suhteen samalla viivalla, jottei jälkimmäinen saa kohtuutonta kilpailuetua. Toisekseen Sinkmania huoletti se, että alustojen käyttäjät eivät tyypillisesti ole työsuhteessa alustoihin, jolloin verotulojen ilmoittaminen jää käyttäjien itsensä vastuulle. Sinkman esitti pelkonsa siitä, että suuri osa näistä tuloista jää ilmoittamatta ja on näin harmaan talouden piirissä.
Ratkaisuksi Sinkman ehdotti, että alustat voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan kuluttajien tulot verottajalle. Esimerkiksi Uberin pitäisi siis tällöin ilmoittaa kuskiensa tulot kunkin maan verohallinnolle. Sinkman totesi kuitenkin, että on tärkeää varmistaa, etteivät nämä velvoitteet aseta kohtuuttomia vaatimuksia pienille kotimaisille jakamistalouden toimijoille.
“Uber app” ja tulorekisteri
Dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta otti asiaan toisenlaisen näkökulman: sen sijaan, että asetetaan alustoille velvoitteita, raportoinnista voitaisiin tehdä helpompaa kuluttajille. Mäenpää kertoi, että Virossa kehitetään jo (muun muassa EU:n tuella) “Uber appia”, jonka avulla jakamistalousalustojen käyttäjät pystyvät ilmoittamaan tulonsa helposti. Suomessa puolestaan ollaan kehittämässä tulorekisteriä, joka voisi helpottaa kuluttajan elämää merkittävällä tavalla kokoamalla jakamistalouden alustoista saatavat tulot yhteen paikkaan. Mäenpää ehdotti, että valtio voisi ottaa kansalaisaktivistit mukaan vastaavanlaisten palveluiden kehittämiseen.
Mäenpää ehdotti myös, että pienimuotoisten tulojen verovapautta voisi selvittää, jotta raportointiin kuluva aika ei syö pienistä tulovirroista saatavia hyötyjä. Hän ehdotti myös, että jakamistalouden verotuksesta voitaisiin tehdä uusi, valtion budjetista erillinen verotuksen muoto rahapelitoiminnan tapaan.
Kansalaispalkka tuomaan turvaa
Sosiaaliturvasta puhuessaan Kontula huomautti, että yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla ns. kansalaispalkka tai perustulo, jota on tarkoitus kokeilla nykyisellä hallituskaudella. Kansalaispalkka estäisi kannustinloukut, sillä sitä ei voi menettää tienaamalla, joten pienimuotoisten työrupeamien vastaanotto helpottuu.
Myös Mats Nylund käsitteli asiaa ja huomautti, että jakamistalous tarkoittaa siirtymää työpaikoista yksittäisiin työsuorituksiin, mikä aiheuttaa haasteita nykyiselle eläkejärjestelmällemme. Nylund ehdotti ratkaisuksi eläkekertymän irrottamista työsuhteesta ja mainitsi, että myös kansalaispalkka voisi auttaa. Nylund pohti, voisiko Suomi olla edelläkävijä jakamistalouden ja työelämän pelisääntöjen yhteensovittamisessa..
Lohkoketju ja hajautettu yhteiskunta
Sari Stenfors, kalifornialaisen Augmented Reality Instituten johtaja, käsitteli omassa puheenvuorossa “lohkoketjua” (blockchain) ja sen tuomia mahdollisuuksia jakamistalouden helpottamiseen. Lohkoketju on eräänlainen avoin ja hajautettu tilikirja, johon voidaan merkitä kaikki ihmisten välillä tapahtuneet kaupat ja vaihdot sekä näistä saatu palaute. Mikään yksittäinen taho ei kontrolloi lohkoketjua, vaan se on täysin hajautettu järjestelmä, minkä vuoksi kukaan ei pysty peukaloimaan sitä tai kyseenalaistamaan sen luotettavuutta. Tunnetuin lohkoketjua tällä hetkellä käyttävä sovellus on virtuaaliraha Bitcoin, mutta lohkoketjua voi käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin. Stenforsin mukaan lohkoketjun hyödyntäminen jakamistalouden palveluissa voisi lisätä luottamusta ja läpinäkyvyyttä käyttäjien välillä, kun kaikki transaktiot tallennetaan kaikille avoimeen lohkoketjuun.
Sitran Vesa-Matti Lahti ehdotti, että verottaja voisi olla asiassa aloitteellinen ja hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Teknologian tuoman läpinäkyvyyden avulla olisi mahdollista kitkeä harmaata taloutta.
Mats Nylund huomautti, että toivoa ei kuitenkaan laittaa liikaa teknologiaan. Hän huomautti, että vaikka jakamistaloudesta ja sittemmin lohkoketjusta on toivottu pelastajaa, on kaikessa kuitenkin lopulta kyse siitä, millaisin tavoin ihmiset päättävät yhteiskuntansa järjestää. Tätä työtä teknologia ei voi tehdä puolestamme.
Lohkoketjusta lisätietoa haluaville suosittelen näitä kahta videota.
Millaista jakamistaloutta haluamme?
Anna Kontula huomautti avauspuheenvuorossaan, että koska jakamistalouden sateenvarjon alle mahtuu niin monenlaisia ilmiöitä, on tärkeää keskustella myös siitä, millaista jakamistaloutta haluamme Suomeen ja millaista emme. Tätä keskustelua ei Kontulan mukaan ole Suomessa vielä kunnolla aloitettu.
Mats Nylund totesi, että jakamistalous voi olla joko osa nykyisenlaista markkinataloutta, suunta kohti parempaa, tai jotain vielä nykyisenlaista markkinataloutta pahempaa. Stadin Aikapankin Ruby van der Wekken otti asiaan kantaa voimakkaasti kantaa ja totesi, että jakamistaloutta ei pidä jättää ainoastaan kansainvälisten suuryritysten rahantekokoneeksi, vaan meidän pitää tukea ennen kaikkea ruohonjuuritasolla tapahtuvaa, positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksiaa aikaansaavaa toimintaa. Asiasta on keskustelu aiemmin myös tässä blogissa, oma aiempi puheenvuoroni käsitteli juuri tätä dilemmaa.
Pasi Mäenpää totesi, että jakamistalous voi parhaimmillaan mahdollistaa tulevaisuuden, jossa yhteiskunnallinen valta, sosiaaliset rakenteet ja markkinaehtoisten hyödykkeiden tuotanto jakautuvat tasa-arvoisempaan ja laaja-alaisempaan suuntaan. Meidän on kuitenkin tehtävä töitä sen eteen, että tämä tulevaisuuden visio todella toteutuu, ja se vaatii oikeita ratkaisuja myös poliittisilta päättäjiltä.